Kops, ja luukkuun kolahti!
Jokavuotinen vaaliperinteemme jatkuu, ja näin tipahtaa hakemukseni Automaatio- ja Systeemitekniikan killan puheenjohtajaksi vuodelle 2021. Tervehdys kanssakillistini! Olen Sakari Ropponen, ja olen toiminut kuluneena vuonna kiltamme kulttuurimestarina, ja sitä ennen paitsi smurffina vaan myös lukkarina. Joka tehtävässä on sen tekijällä oltava siihen kuuluva särmä ja palo, asia mitä olen toden teolla päässyt pohtimaan edesmenneinä kuukausina. Vihdoin ja viimein tuo sisäinen reflektointini on nyt minut saavuttanut, ja se on tuonut tullessaan päätöksen kirjailla nyt lukemaanne tekstiä.
Kolmannen vuosikymmenen kääntyessä kellotaulussa käyntiin puhaltanevat myös uudet tuulet kiltamme purjeisiin. Lienee vaikea, jollei mahdotonta, kuvitella miten kiltamme arki voi jatkua entiseen tapaan koronan yhä jyllätessä maailmalla. Väittänen, että ei se voikaan. Yksikään AS:n tämän vuoden hallituksen jäsenistä ei olisi voinut kuvitella tämän vuoden kulkua, mutta se on jo pitkällä ja jokainen meistä on sen siivillä kokemuksissa rikkaampi. Olen nähnyt kuinka monet killistimme ja muut teekkariyhteisömme pilarit ovat jääneet haparoimaan suunniteltujen tapahtumien pirstaloituessa viime hetkellä, ja tuntikausien työpanoksen valuessa hukkaan. Mutta olen myös nähnyt, kuinka olemme sopeutuneet ja oppineet elämään uusien raamien rajoittamina ja kuinka vanhoista kaavoista on löydetty siemenet joista rakentaa uutta.
Kiltamme on edennyt vuoden aikana lukemattomilla tavoilla. Tämän vuoden puheenjohtajamme, Niina Tapanaisen, brändiuudistus on edennyt mutkista huolimatta lennokkaasti eteenpäin. Nettisivumme ovat saaneet viestintämestarimme avulla uuden ilmeen. Kapteenimme siivittämänä fukseillamme on entistä ehommat haalarit. Sääntöuudistuksia ja linjauksia killan toimintaan on ehditty tehdä yhtä sun toista. Jokainen kiltamme jäsen on omalla kohdallaan kasvanut opiskelijana tai ihmisenä. Jotkut ovat vaihtaneet alaa, ja toiset ovat paahtaneet opinnoissaan muita edelle. Yksi asia on kuitenkin ollut vakio, ja se on muutos.
Muutosta tarvitaan lisää! Ainakin muutosta oikeaan suuntaan. Mikään yhteisö ei ole edennyt tai kasvanut jäämällä paikoilleen, ja meidän kiltamme ei kasvavan sisäänoton puitteissa voi muuta kuin edetä. Killan puheenjohtajana haluan puhaltaa tämän killan purjeisiin, viedä kiltaa eteenpäin, ja jatkaa tänä vuonna käyntiin lähtenyttä brändiuudistusta. On vielä paljon mitä on jäänyt tekemättä. Abimarkkinointia kuuluu laajentaa. Meidän tulee lisätä muidenkin oppiaineidemme näkyvyyttä killassa, sen nettisivuilla ja, oli jo aikakin, logossa! Kun informaatioteknologia ja digital systems and design jäävät automaation varjoon, ei kiltammekaan voi kasvaa irti vanhasta kuvastaan.
Hallituksen jäsenillä tulee olla särmä ja palo tekemäänsä hommaan. Ennen kaikkea se on tärkeintä. Hallituksenmuodostajana olen paitsi vastuussa tulevan vuoden hallituksen puolueettomasta valinnasta, vaan myös killan edun takaamisesta sitä tehdessäni. Puheenjohtajan rooli on paitsi pitää hallitus ruodussa, mutta myös huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Mikäli valinnat osuvat kohdilleen, kaikilla hallituslaisilla on terve moraalinen vastuu kanssakillisteille suorittaa tehtävänsä hyvin, ja siten valmiudet hoitaa vaativimpiakin kiltamme hommia. Tällöin itselläni on myös viime kädessä vastuu keventää heidän taakkaansa sen kasvaessa liian suureksi. Hallitus on vastuussa killalle kunkin vuoden onnistumisista ja epäonnistumisista, mutta puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, että hallituksella on valmiudet sen vastuun kantamiseen.
Vastuu näkyy tekijästä. Olen toiminut teekkariyhteisössämme monella kannalla aktiivina, ja koen, että vastoinkäymisistä huolimatta olen saanut aikaan hyvää jälkeä. Puheenjohtajan tehtävä vaatii joustavuutta ja kykyä priorisoida vastaan tulevia haasteita. Erityisesti nyt tarvitaan lannistumatonta tahtoa hoitaa hommat kunnolla, vaikka tulos voi jäädä epävarmaksi. Uskon pystyväni hoitamaan puheenjohtajan ja hallituksenmuodostajan tehtävät niille sopivalla arvolla, ja mikäli kilta sen kunnian minulle suo, ohjaamaan kehityksemme suopeiden tuulien luo tänä myrskyisenä aikana.
Hiillostusta odotellen, kainalot hioten.
Sakari Ropponen